Mitäs sitten tällä kertaa?

Jaa-ah, meinaa mennä myöhäksi, että mitään ehtii tämän päivän nimiin naputella enää yhtään mitään. Elämä on jännää. Sain kokouskutsun ja oheismateriaalia kirkkovaltuuston ensimmäiseen kokoukseen. Oheismateriaalina talousarvio. Huomenissa on työkkärissä haastattelu, joten eipä tässä enempiä tällä erää. Painun punkkaan.

Öitä.

Antti Nevalainen

Mitäs tänään syötäisiin?

Kas hei taas. Tästähän päivittäisestä blogikirjoittamisesta alkaakin muotoutua tapa. Laitoin sinänsä tympeästä mainoksesta napatun linjan otsikoksi, koska en juuri nyt jaksanut nähdä vaivaa. Lisäksi valitsin sen, koska tänään siskon ja äidin kanssa teimme kotitekoista pitsaa. Tällä hetkellä se on uunissa ja kohta syödään. Kokkaaminen on hauskaa, eipä siitä muuta.

Tänään olen kuluttanut aikaa koiran ulkoiluttamisen ja lumenluonnin ohessa testaamalla Forsaken Worldin Suljetun Betan kolmosvaiheessa olevaa systeemiä. Forsaken World on siis mörppi eli MMORPG(Massive Multiplayer Online RolePlaying Game). Jos tarvitsette lisää selvennystä, katsokaa googlaamalla tai kysykää. Kumpikaan niistä ei vaadi paljoakaan aikaa eikä vaivaa eikä edes satu paljoa. Mitä siis olen käytännössä tehnyt? En aio selittää jatkossa käyttämiäni termejä tässä tekstissä, joten kysykää joltakulta mörppäämistä harrastaneelta.

Olen tutkinut kolmen viidestä pelattavasta rodusta aloitusalueet glitchien varalta. Niitä esiintyy edelleenkin paljon, muttei niin paljon kuin oletin. Bugien korjailu on kuitenkin vielä suljetussa betassa, eikä edes sen viimeisessä vaiheessa menossa. Selvitin päätapahtumapaikassa, Freedom Harborissa koneeni lagimisen määrää, mikä oli onnekseni hyvin pieni. Tämän tiedon turvin uskalsin testata myös Bardi-luokkaa. Ja itsekin yllätyin kuinka mukava se on pelata. Tällä hetkellä suosikkejani ovat bardi ja soturi. Testaus jatkuu ja pitsa kutsuu.

Kuittaan.

-Antti Nevalainen-

Uusi päivä, uudet fiilikset

Hei taas,

Kuten muistatte eiliseltä, olin aika helvetin masentunut. No, nyt fiilis on täysin päinvastainen. Toki minua edelleen vituttavat kaikki eilen mainitsemani asiat, joskin tällä ukkospilvellä näyttäisi olevan kirkas hopeareunus.

Mikä on niin upeaa, että se saa minut kirjoittamaan blogitekstin kahtena päivänä peräkkäin? Aika historiallista, eikö vain. Ensinnäkin sain työpaikan Nivan alakoululta. Aloitan työt ensi viikon alkupuolella. Tutustuin tänään myöskin upeaan nuoreen naiseen. Ainakin sain uuden hienon ystävän. Saa nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kenties... Turha sitä nyt on vielä tässä vaiheessa pohtia, kun olemme tunteneet vasta päivän.

Joka tapauksessa, tänään maailma näyttää muitakin osia itsestään kuin keskisormen ja perseen.

Nauttikaa päivän kauneudesta!
-Antti Nevalainen-

Elämä on helvettiä

Jo vain.

Osaa olla turhauttavaa tämä paska, jota joskus myös elämäksi on kuultu kutsuttavan. Miksi olen turhautunut, vaikka pintapuolin asiani näyttävät olevan hyvin? Olen kirkkovaltuuston jäsen, sain vapautuksen asevelvollisuudesta rauhan aikana ja näin ollen ehdin valmistautua hyvin yliopistohakua varten. Mikä tässä sitten on päin persettä?

Okei, kirkkovaltuuston suhteen ei ole mitään ongelmaa... ainakaan vielä. WTG minä! Luultavasti komplikaatioita alkaa tulla vastaan heti ensimmäisestä kokouksesta alkaen.

Vapautus rauhanajan asepalveluksesta taas... hitto että halusin reserviupseerikouluun. Fysiikka ei kestä niin ei kestä. Häiriö tasapainoaistissa, koordinaatiokyvyssä ja tarkkaavaisuudessa olivat ilmeisesti riittävän kovia syitä C-mieheksi siirtämiseksi. Eli takaisin inttiin ei mennä ilman sotatilaa. Harmittaako? Kyllä. Aionko märehtiä sitä loppuikäni? En. Alan olla sinut tilanteen suhteen. Siviili olen ja siviilinä pysyn.

Yliopistohakuunkin ehtisi valmistautua hyvin, muttah... Ensin uusin kolme ainetta täydentävässä ylioppilaskirjoituksessa. Lakkihan siis läjähti tuossa joulun alla(kiitos kaikille miuta muistaneille), mutta kolmen aineen arvosanat haluan kopauttaa ylöspäin. Ruotsi ei vaan oikein motivoi juuri nyt. Pitää se silti yrittää läpi saada.

Mitä vielä? Minulla ei ole tyttöystävää. Mitä helvettiä se äijä tuollaista vinee? Fakta minun persoonallisuudestani on se, että kaipaan läheisyyttä. Se, että tunnen oloni rakastetuksi ja saan rakastaa moninkertaistaa henkiset voimavarani. Nyt vain yksinkertaisesti tuntuu hyvin väsyneeltä. En kuitenkaan aio ruveta seurustelemaan merkityksetöntä suhdetta, vaan odotan kärsivällisesti oikeaa hetkeä ja ihmistä.

Toivottavasti muilla menee paremmin,
Antti Nevalainen